Valtatie 8 - Älyväylä

Suomessa on meneillään merkittäviä älykkääseen liikenteeseen ja logistiikkaan liittyviä kehityshankkeita erityisesti rautatieliikenteen ja meriliikenteen puolella. Kehitystyössä ylätason tavoitteena on parantaa olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä, vähentää päästöjä ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Myös tieliikenne on syytä kytkeä tähän kokonaisuuteen ja siihen on pelkästään markkinajohtajuuden näkökulmasta perusteltua käyttää nykyistä enemmän resursseja. Tieliikenteessä on mahdollista saavuttaa merkittäviä päästö- ja tehokkuusvaikutuksia älykkään infrastruktuurin ja palvelujen keinoin.

Testialustan muodostamisen sijaan tavoitellaan pitkäaikaista logistista hyötyä

Kasitien älyväylä -projektin lähtökohtana oli muodostaa ekosysteemi, joka lähtee logistisesta toiminnasta ja elinkeinoelämän liiketoiminnan kehittämisestä yksittäisten teknologisten ratkaisujen kehittämisen sijaan. Älyväyläkonseptin ei ole tarkoitus olla testialusta, vaan elinkeinoelämän tuotantoväylä, jota kehitetään älykkäiden infraan liittyvien ratkaisujen avulla.

Jotta kehityksen pohjaksi saadaan oikeat lähtökohdat, nähtiin tarpeelliseksi toteuttaa esiselvitys elinkeinoelämän tarpeista ja väylän älykkyyden mahdollisuuksista. WSP:n työryhmän jäsenet valikoituvat tekijöiksi pitkäaikaisen logistiikan ja elinkeinoelämän ymmärryksensä vuoksi, sillä työssä oli tarpeellista nähdä yritysten tarpeet ja sovittaa nämä yhteen älyväyläkehityksen kanssa.

WSP toteutti työn vuorovaikutuksellisesti alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyössä. Työstä vastasivat WSP:ltä Jarkko Rantala, Riku Huhta, Jorma Mäntynen ja Markus Pajarre Pohjanmaan liiton toimeksiannosta, joka toimi tilaajatahona koko Kasitieverkoston edustajana. Mukana selvitystyön eri vaiheissa olivat kiinteästi Väyläviraston, Finntraffic Oy:n ja Traficomin edustajat. Näin saatiin muodostettua kattava kokonaiskuva sekä elinkeinoelämän että julkisen sektorin edustajien näkemyksistä ja tarpeista.

Työn toteutus rakennettiin työpajasarjan ympärille

Projektin aikana toteutettiin kolme työpajaa: elinkeinoelämän tarpeista, älyväylän visiosta ja tiekartasta kohti visiota. WSP vastasi työpajojen valmistelusta, fasilitoinnista ja tulosten jatkojalostamisesta. Työpajat toteutettiin koronarajoituksista johtuen etänä, mutta etätyöpajat nähtiin myös mahdollisuutena.

Älyväyläkehityksellä tarkoitetaan konseptia, jossa liikenneväylän palvelutasoa parannetaan digitaalista ja fyysistä infraa kehittämällä sekä rakentamalla näihin tukeutuen älykkäitä palveluja, jotka hyödyntävät tieliikenteen, tieinfran ja taustajärjestelmien välistä vuorovaikutusta.

Valtatie 8 on otollinen ympäristö vientiteollisuuspainotteiseen älykkään tieinfrastruktuurin ja kuljetusjärjestelmän kehittämiseen, joka palvelee laajasti läntisen Suomen elinkeinoelämää. Sen varrella sijaitsee globaalisti merkittävää monipuolista teollisuutta, mutta myös teknologisen osaamisen keskittymiä Oulun ICT-keskittymästä Vaasan seudun energiaklusteriin sekä aina Rauman ja Turun seudun meriteollisuuteen saakka. Kasitien maakuntien tavaraviennin arvo oli vuonna 2019 n. 19 mrd. € eli 29 % Suomen tavaraviennin arvosta. Tien varren satamavyöhyke käsittää 14 profiililtaan hyvin erilaista merisatamaa, jotka kytkevät Suomen maailmankauppaan.

Toimitusketjun toimijoiden tarpeet edellä

Koko työ tähtäsi toimijoiden tarpeiden mukaisten ratkaisujen tunnistamiseen. Kuljetusasiakkaiden näkökulmasta keskeiseksi nousi kuljetuspalvelujen luotettavuus, ennakoitavuus ja kustannustehokkuus. Kuljetusyritykset puolestaan tarvitsevat tien olosuhteista (keli ja liikenne) luotettavaa tietoa ajojärjestelyjen suunnitteluun. Satamat tarvitsevat tietoa ja läpinäkyvyyttä takamaiden kuljetuksiin. Väyläviranomaiset hyötyvät tien ja tieliikenteen reaaliaikaisesta tilasta ja kunnosta, jotta resursseja voidaan kohdentaa tehokkaasti ja ohjata liikennejärjestelmän kehittämistä.

Visio - Valtatie 8 on luotettavalla tiedolla johdettujen resurssitehokkaiden toimitusketjujen korkealaatuinen alusta

Vision jalkauttamiseksi määritettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa toimenpiteitä, jotka vievät kehitystä kohti haluttua suuntaa. Seuraavaksi on tärkeää sitouttaa laajasti valtion toimijat älyväyläkehityksen taakse, jotta kehitykseen osoitetaan riittävästi rahoitusta. Työssä tunnistettiin, että luonteva omistaja kokonaisuudelle on Kasitieverkosto. Kasitieverkoston johdolla arvioidaan mahdollisen projektiyhtiön muodostamista kehityksen edistämiseksi.

Tällä hetkellä liikennealalla edistetään monia aiheita ekosysteemisesti. Myös kasitien älyväylän kehittämiseksi ekosysteeminen lähestymistapa on suositeltavaa. On kuitenkin tärkeää erottaa teollisuuden toimitusketjujen sisäinen asiakasdata ja älykkään infrastruktuurin data toisistaan sekä ymmärtää, että logistiikkayritykset ovat älyväyläkehityksen hyötyjen realisoimiseksi keskeisessä asemassa.

Työn tuloksena voidaan erottaa neljä isoa kokonaisuutta, joita voidaan edistää ekosysteemisesti: kasitien energiahubit, digitaalinen kaksonen, tason 4 automaatio ja C-ITS -palvelut.

Lopputuloksena Suomen älykkäin ja vähäpäästöisin väylä vuonna 2032.