Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt voimistuvat ja yleistyvät. Näitä ovat esimerkiksi myrskyt, kovat tuulet, runsaat lumisateet, rankkasateet, tulvat, talvisateisuus, helteet, ukkoset ja kovat pakkaset. Infrastruktuuri on aina jossain määrin sääolosuhteiden ja -ilmiöiden armoilla.
Menneenä talvena uutisoitiin, kuinka talvikunnossapidossa on ollut haasteita useissa kaupungeissa niin pyöräilijöiden, autoilijoiden kuin jalankulkijoidenkin osalta. Talvikunnossapito-ohjelmaa sekä operoinnin käytäntöjä tulisikin uudistaa vastaamaan tulevien talvien tarpeita. Tulevia talvia ei kukaan pysty ennustamaan, mutta niitä voidaan ennakoida ja niihin pystytään varautumaan. Tämä onnistuu sääolosuhteiden- ja ilmiöiden vaikutusten arvioinnilla ja riskienhallinta on tähän oiva työkalu.
Ilmastonmuutos asettaa riskienhallinnan entistä tärkeämpään rooliin
Riskienhallinnassa on kyse varautumisesta ja ennakoinnista. Puutteellinen varautuminen näkyy pahimmillaan palvelutason laskuna ja tehottomana toimintana. Riskienhallinnan avulla voimme tunnistaa kattavasti ilmastonmuutoksen ja erilaisten sääilmiöiden aiheuttamia riskejä nykyiseen palveluun, esimerkiksi kaupunkien talvikunnossapitoon.
Kattavan riskien tunnistamisen jälkeen voimme määritellä lyhyen ja pitkän aikavälin riskien hallintatoimenpiteitä. Toimenpiteet olisi hyvä integroida operatiiviseen toimintaan kuten suunnitteluun ja kunnossapitoon. Tällä tavalla voimme lisätä palvelun toimintavarmuutta, työn laatua, tehokkuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta.
Riskienhallinta on investointi sujuvaan arkeen ja toimiviin palveluihin
Puutteellinen talvikunnossapito on paitsi tehotonta verorahojen käyttöä myös yhdenvertaisuuskysymys, sillä huonosti hoidettu talvikunnossapito vaarantaa yhdenvertaisen liikkumisen toteutumisen. Hoitamattomilla kaduilla liikkuminen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta pyörätuolin, rollaattorin, valkoisen kepin tai lastenvaunujen kanssa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu kirjoitti helmikuussa sosiaalisessa mediassa (Instagram 22.2.2024), että ”YK:n Vammaisyleissopimus velvoittaa kuntia, valtiota ja muita julkisia toimijoita huolehtimaan esteettömistä katu- ja tiealueista, jotta vammaiset ihmiset voivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla. Suomen talviolosuhteet voivat aiheuttaa välillä haasteita, mutta teiden ja piha-alueiden talvikunnossapitoon on suhtauduttava vakavasti – myös silloin, kun sääolosuhteet vaikeuttavat toimia.”
Suomessa talvi voi kestää jopa kuusi kuukautta. Se on kohtuuttoman pitkä aika rämpiä lumessa ja liukastella kaduilla. Työturvallisuuskeskuksen mukaan liukastumiset, kaatumiset ja kompastumiset aiheuttavat vuosittain yli 20 000 työpaikkatapaturmaa, joista aiheutuu yhteensä yli 350 000 työkyvyttömyyspäivää. Talvikunnossapidon heikko laatu aiheuttaa ison kustannuserän yhteiskunnalle. Nyt kun lumet ovat sulaneet ja palautekanavat rauhoittuneet, on täydellinen hetki varautua tulevan talven lumiin.
Ebru Aypek
Kirjoittaja on ekonomi ja riskienhallinnan asiantuntija WSP:llä, jonka mielestä talvi Suomessa kestää aivan liian kauan.
