Upean uudisrakennuksen on rakennuttanut Albert de la Chapellen säätiö. WSP Finland on projektissa mukana rakennuttajakonsulttina sekä pohja-, rakenne-, piha-, pima-, AV- ja akustiikkasuunnittelijana. Rakennuksen on suunnitellut JKMM Arkkitehdit Oy.
Rakennus asettuu osaksi Tammisaaren kaunista kaupunkiympäristöä ja muodostaa yhdessä Raaseporin museon ja Pro Artibus säätiön Galleria Elverketin kanssa kulttuurikorttelin. Kokonaisuuteen kuuluvat olennaisesti myös rakennushistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja museopuutarha. Osin betoni- ja puurakenteinen rakennus liittyy korttelin vanhojen puurakennusten joukkoon julkisivujen tummaksi sävytetyllä kuusiparruverhouksella.
- Rakennus sijaitsee tiiviisti rakennetussa korttelissa Tammisaaren vanhan asemakaava-alueen historiallisella rajalla, joka teki hankkeesta todella haastavan. Ennen töiden aloittamista rakennusalueella suoritettiin arkeologisia selvityksiä ja varmistuttiin, ettei uudisrakennuksen alueella ole mitään arvokkaita muinaisjäänteitä, kohteen rakennuttajatehtävistä vastannut Tarja Vilminko kertoo.
Talo on taideteos itsessään; sen arkkitehtuuri on monimuotoinen ja vaativa myös rakennesuunnittelun näkökulmasta, joten rakenteiden ja rakenneosien yhteensovittamisessa sekä niiden toteuttamisessa vaadittiin erityistä tarkkuutta ja paljon erityisosaamista. Työtä tehtiinkin alan huippusuunnittelijoiden kanssa. Urakkakilpailun voitti paikallinen urakoitsija ja ali- ja erillishankinnoissa pyrittiin myös hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan paikallisia hankkijoita ja ratkaisuja, jotka tuovat työtä paikallisesti. Tämä näkyi myös pienemmissä yksityiskohdissa, kuten tontilta kaadettujen vanhojen tammien hyödyntämisessä museon aulan kalusteiksi. Niitä tekemään löytyi puuseppä Fiskarsista.
- Rakennuttaminen sattui todella haasteelliseen ajankohtaan koronapandemian ja rakennuskustannusten nousun takia, mutta työtä tehtiin ja ratkaisuja haettiin todella hyvässä yhteistyössä, Tarja kertoo.
Vaativa arkkitehtuuri vaati paljon myös rakennesuunnittelulta
Upean rakennuksen arkkitehtuuri pisti rakennesuunnittelun venymään parhaimpaansa. Epäsäännölliset runkorakenteet pystyttiin toteuttamaan tietomallinnuksella. Erityisen hyödylliseksi 3D-mallinnus osoittautui ylimmissä puurakenteissa. Teräsrakenteiseen kurkihirteen ripustetut liimapuupalkit tappivaarnaliitoksineen olivat vaativia, eikä vierekkäisten CLT- ja liimapuurakenneosien välillä ole ainuttakaan suoraa kulmaa.
- Ilman tietomallinnusta jotkut kohdat olisivat jääneet toteuttamatta tai ainakin ne olisivat olleet äärimmäisen hankalasti toteutettavissa. Asiantuntijamme ovat edelläkävijöitä BIM:n ja virtuaalisuunnittelun ja -rakentamisen hyödyntämisessä rakennusten suunnittelussa. Menetelmät sujuvoittivat tässäkin projektissa yhteistyötä, kertoo rakennesuunnittelusta vastannut
Sami Lampinen.
Työmaalla on tuhansia tappivaarna- ja ruuviliitoksia. Julkisivun parrujen osalta piti huomioida myös liitosten toteutettavuus ja ratkaisuksi muodostui naulaliitos, jonka avulla liitosten asennus puurakenneosissa kävi huomattavasti nopeammin.
Betonirakenteissa vaativinta oli betonirakenteisen kellarin rakentaminen vesitiiviiksi. Se toteutettiin tekemällä pohjalaatan päälle vuotoraollinen salaojituskerros. Kellarin seinät ja pohjalaatta tehtiin vesitiiviyttä parantavalla lisäaineella.
Museot ovat haastavia kohteita talotekniikan näkökulmasta, niin myös Chappe. Sisäilmaolosuhteiden täytyy olla tarkasti kontrolloituja lämpötilan ja kosteuden suhteen, koska taideteokset eivät kestä niiden vaihtelua, etenkään nopeaa vaihtelua. Lämmitys ja jäähdytys toteutettiin ilmastoinnin lisäksi myös lattioihin, jotta tila voidaan pitää kävijöille miellyttävänä. Lattialämmityksen osalta samaa verkostoa voidaan käyttää kesäaikana myös jäähdytykseen. Osa jäähdytyksen lauhde-energiasta pystytään hyödyntämään kiinteistössä, mutta ylimääräinen lämpöenergia pumpataan kaukolämpöverkostoon.
