Muhoksen kirkon ja kellotapulin peruskorjaus

Muhoksen historiallisen kirkon peruskorjaus suunniteltiin ja toteutettiin huolella. WSP:n asiantuntijat vastasivat hankesuunnittelusta, rakentamisen projektinjohdosta ja valvonnasta sekä korjaustöiden rakennesuunnittelusta.

Asiakas

Muhoksen seurakunta

Projektin vaihe

Valmis 2021

Oulujoen etelärannalla, kirkonkylän kohdalla ja vanhan männikön ympäröimänä, sijaitsee rakennushistoriallisesti merkittävä ja suojeltu Muhoksen kirkko tapuleineen. Eikä maisemakaan sakraalirakennukselle kalpene, ollaanhan Oulujoen laakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.

Muhoksen hirsirakenteinen, länsitornillinen pitkäkirkko on valmistunut vuonna 1634 ja sen kellotapuli vuonna 1762. Kirkko on Suomen toiseksi vanhin, lähes laajentamattomana säilynyt puukirkko, joka on edelleen ympärivuotisessa käytössä.

Tästä ei haluttu tinkiä myöskään vuosina 2020–2021 toteutetun peruskorjauksen yhteydessä:

- Muhoksen kirkko on Tiekirkko, mikä tarkoittaa, että kirkossa on avoimet ovet aamukahdeksasta iltakuuteen. Työ aikataulutettiin sen mukaisesti, että kirkkoon pääsy ja kirkollinen toiminta pystyttiin sujuvasti toteuttamaan koko peruskorjaushankkeen ajan. Samoin järjestettiin pysäköinti, kulku ja suojaukset siten, että kirkon käyttö oli mahdollista, kertoo vastaava työnjohtaja Markku Seppälä.

Ulkovaippa, vesikatto ja vaurioituneet rakenteet kunnostettiin

Muhoksen kirkon peruskorjaus kohdistui pääosin kirkon ja kellotapulin ulkovaippaan ja vesikattoon sekä vaurioituneisiin rakenteisiin. WSP:n asiantuntijat vastasivat hankkeessa hankesuunnittelusta, rakennuttamisesta ja työmaavalvonnasta sekä korjaussuunnittelusta. Hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy.

Peruskorjaushanke toteutettiin projektinjohtopalveluna eli PJP-hankkeena. Päätoteuttajana toimi Muhoksen seurakunta.

- Hankemuodon valinta oli onnistunut ja se mahdollisti esimerkiksi telineiden ja muun työmaakaluston kilpailuttamisen hyvissä ajoin. Koimme, että toteutusmalli paransi myös työturvallisuutta, koska päätoteuttaja pysyi koko hankkeen ajan samana, riippumatta kohteessa olevista urakoitsijoista, Seppälä summaa.

Hankkeen korjaussuunnittelusta vastasi WSP:n projektipäällikkö Mika Puurunen. Varsinaista korjaussuunnittelua, joka piti sisällään rakennesuunnittelua, rakenteiden täydentäviä tutkimuksia ja olevien rakenteiden inventointia, edelsi kirkon tornin ja tapulin runkorakenteiden tarkastus vuonna 2019:

- Monenlaisia tilanteita tuli vastaan. Kirkontorni on ollut viime vuosisadan alusta alkaen naakkojen asuttama. Asiaan löydettiin kuitenkin kaikille osapuolille suotuisa ratkaisu: naakoille päätettiin tehdä pesimäpönttöjä kirkonmäen metsikköön ja torni puhdistettiin ja kulku avattiin, Puurunen muistelee.

Varsinainen korjaustyö aloitettiin vuonna 2020. Kirkon puuportaat, kaiteet ja luiskat korjattiin ja maalattiin sekä lahonneet puuosat uusittiin. Niin ikään luiskaan johtavat porrasaskelmat ja käytävä kivireunuksineen korjattiin.

Myös kirkontornin luonnonkivilados käytiin läpi ja laitettiin valua ympärille. Perustuksia piti vahvistaa, Puurunen toteaa.

Kirkon ja kellotapulin julkisivuihin tehtiin uusintamaalaus ja ikkunoiden ulkopuitteet, ulko-ovet sekä luukut korjattiin ja maalattiin. Saumattuja peltikatteita uusittiin ja korjattiin, ja sadevesijärjestelmät laitettiin kuntoon.

Kattotöiden yhteydessä tapulin umpeen pellitetty ja lahoksi todettu risti korvattiin lohenpää- viiriristillä, joka vastaa alkuperäistä 1700-luvulla käytettyä ristiä. Myös kirkon metallinen risti korjattiin, Seppälä täydentää.

Kellotapulin korjauksen yhteydessä huomattiin alaräystään lahovauriot. Räystäät uusittiin runkorakenteineen, samoin tapulin alimman kerroksen peltikate.

- Tässäkin pyrittiin mukailemaan alkuperäistä muotoa: jalkarännit jätettiin ja vedenpoistoa parannettiin. Kaikki tehtiin vanhaa kunnioittaen, Puurunen toteaa.

Rakennuttaja huolehti myös piha-alueiden kunnostuksesta töiden valmistuttua.

Kulkua piha-alueelle parannettiin, laatoitusalueet suunniteltiin uusiksi ja laajennettiin ja vesien johtamista parannettiin, Seppälä kertoo.

Myös paloturvallisuutta parannettiin. Palokunnalle tehtiin kulkurakenteet tornin pohjaosaan ja tornin sisällä olevia kulkusiltoja korjattiin ja parannettiin. Lisäksi kuivasammutuslaitteita parannettiin ja paloilmaisimia lisättiin.

Muhoksen kirkon tuhansia työtunteja vaatinut peruskorjaus valmistui vuonna 2021.

Yhteistyö kirkkoremontin tilaajan ja arkkitehdin kanssa oli erinomaista, Seppälä ja Puurunen kiittelevät.