Terveenä pysyminen enemmän ja pitempään on monien tekijöiden summa. Terveyden ylläpitäminen liittyy ravintoon, liikkumiseen, nukkumiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja hyväksytyksi tulemiseen sellaisena kuin on. Ymmärryksemme ihmisten neurobiologisesta erilaisuudesta ja sen mukaisista erityislahjakkuuden alueista on edennyt tutkimuksen myötä nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Terveyden ylläpitäminen liittyy myös paremman tulevaisuuden toivoon. Terveyden tekijät ohittava ja ihmisryhmiä diskriminoiva kulttuuri tulee hyvin kalliiksi valtioille, kunnille, yrityksille ja yksilöille.
Kuntien sosiaali- ja terveysmenot asukasta kohden ovat viime vuosina vaihdelleet keskimäärin 3000–5000 euroa asukasta kohden. Vuoden 2023 hyvinvointialueiden rahoitus on koko maan tasolla noin 22,5 miljardia euroa. Summa on huomattava jopa valtion vuoden 2023 ennätyssuuren talousarvion loppusummasta 81,3 miljardia euroa. Lisäkustannus tähän syntyy alentuneesta tuotantopanoksesta eli poissaoloista työpaikoilla.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet tehtävänsä tilanteessa, jossa ikääntyneen ja yksin asuvan väestön osuudet kasvavat ja liian vähäinen fyysinen liikunta ja mielen- ja aivoterveyden haasteet rapauttavat kansanterveyttä. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022 -tutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makoillen. Paikallaanolo lisääntyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Vastaavasti liikkuminen vähentyi ja fyysinen kunto heikentyi iän lisääntyessä. Trendi on omiaan kasvattamaan kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta.
Erot kasvavat
Esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmien kasvua tutkitaan kansainvälisesti ja haavoittuvien ryhmien segregaatioriski on kohonnut. Pienituloisissa kotitalouksissa asuvien lasten osuus on seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla 11–15 % ja osuus on kasvamaan päin. Lisäksi pandemian kaltaisten ympäristöperäisten terveysriskien esiintyvyys on lisääntynyt.
Työllisten sairastavuus on tutkimuksemme mukaan alhaisin Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla sekä muissa suurissa kaupungeissa. Toisaalta psyykkinen kuormitus koetaan kansallisen tutkimuksen mukaan korkeimpina Uudenmaan ja Pirkanmaan alueilla. Sairauksien hoidolle on totutut kanavansa, mutta kuka hoitaisi terveyttä ja kuinka sen edellytyksiä edes ymmärrämme? Väestön tukeminen pysymään terveenä enemmän ja elämänkaaressa pitempään olisi eräs parhaista julkisen talouden säästökeinoista.
Elinympäristö tukee terveyttä
Hyvää ennakoivaa terveydenhuoltoa ja syrjäytymisen ehkäisyä ovat sosiaalisesti kestävät elinympäristöt eli yhteisölliset, liikkumaan kannustavat, luontoa ja kohtaamisia tarjoavat, esteellisyyden ja neurodiversiteetin huomioivat ympäristöt. Tästä työstä vastaavat edelleen kunnat yhdessä rakennetun ympäristön markkinan toimijoiden kanssa.
Hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen riskinä on teknisten kysymysten painottuminen kuntien tehtävissä. Elinympäristön, rakentamisen ja positiivisten terveysvaikutuksen korrelaation ymmärrystä tulisi kasvattaa ja investointien kannattavuutta tulisi punnita tätä kautta. Yksipuolista menoseurantaa tulisi laajentaa kokonaiskannattavuuden ajatteluun. Kun hyvinvoinnin menoerä ei enää ole kunnan budjetissa, löytyykö tälle ajattelulle kannatusta?
Median vastuu on suuri
Aikuisilla, sosiaalisessa mediassa toimivilla ja medialla yleensä on suuri vastuu lasten ja nuorten elämännäkymän säilyttämisessä positiivisena. Lyhytnäköinen myyntiä lisäävä otsikointi ja ulkonäkökeskeinen sosiaalinen media voi laajassa mitassa vaikuttaa negatiivisesti kasvavien sukupolvien kokemiin mahdollisuuksiin elämässä.
Ennakoivaa terveydenhuoltoa ja paineiden vähentämistä edistäisi myös nuorten arvotietoinen populäärikulttuuri, missä vastuullisuuden kehitys on vielä lähtökuopissa. Joka tapauksessa terveen elämän tukemisessa ja kustannussäästöjen aikaansaamisessa tarvitaan vahvaa poikkihallinnollisuutta ja eri toimijoiden roolien ja vastuun sisäistämistä.
Terveys on maan elinvoimalle väestörakenne huomioon ottaen strateginen ja työvoimapoliittinen kysymys, jota kannattelevien roolien ja keinojen sisäistäminen poikki hallinnon on polttavan ajankohtaista.
Terveyden tekijät ohittava kulttuuri tulee hyvin kalliiksi valtioille, kunnille, yrityksille ja yksilöille.
Lisää tietoa:
Terhi Tikkanen-Lindström, johtava asiantuntija, 046 8783130,
[email protected]
Alueiden tutkimuksesta
Alueiden tutkimus on suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n vuosittainen katsaus alueiden elinvoimaan ja tulevaisuusvalmiuteen. Tutkimusta on tehty Ruotsissa vuodesta 2014, Suomessa aloitettiin 2021 ja Norjassa 2022. Raportin vahvuutena on laaja indikaattorien määrä, samankaltaisten kuntien ryhmittely ja aluejako sekä tavoitteena reilu vertailu suhteuttavilla indikaattoreilla ja pitkän aikavälin (7–13 v) tarkastelulla. Tutkimus tarjoaa tietokantoineen perustan alueiden kehityksen ennustamiseen.
