Investoinnit ja työpaikkojen lisäys painottuvat erityisesti energia-, akkuteknologia- ja terästeollisuuden aloille ja etelä- ja länsirannikon alueille. Hankkeiden toteuttaminen ja ylläpito vaativat päteviä työntekijöitä, kuten tutkijoita, johtajia, insinöörejä, teknikoita ja asentajia. Jos soveltuvaa työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla, hankkeiden toteutus voi viivästyä tai jäädä kokonaan toteuttamatta.
Keskeistä on myös osaaminen ja koulutuksen tarve. Puhtaan teollisuuden vaatimat uudet teknologiat ja ratkaisut edellyttävät osaamisen muuntamista ja kasvattamista. Työvoimapulan vuoksi koulutusresurssit voivat olla riittämättömiä vastaamaan laajaan koulutustarpeeseen. Tarvitaan siis investointeja koulutusohjelmiin ja -resursseihin, joilla kouluttaa työntekijöitä vihreän siirtymän vaatimuksiin.
Puhtaan teollisuuden edistäminen kilpailee työvoimasta muiden alojen kanssa. Esimerkiksi uusiutuvan energian, energian siirron ja varastoinnin teollisuus voi kilpailla samoista insinööreistä ja teknikoista kuin muut teknologia-alat. Tämä voi nostaa palkkatasoa ja tehdä siirtymästä kalliimpaa toteuttaa.
Toisaalta uusiutuvan energian tuotanto vaatii erilaista osaamista kuin energiatehokkuuden parantaminen rakennuksissa. Työvoimapulan vuoksi voi olla vaikea löytää tarvittavaa monimuotoista osaamista, joka vastaa hankkeiden tarpeita. Samojen alojen työntekijöitä houkutellaan myös maan ulkopuolelta. Osaavia työntekijöitä voi siirtyä muihin maihin tai aloille, jotka tarjoavat houkuttelevampia olosuhteita tai etuja.
Kohtaavatko työn tarjonta ja työvoima?
Muuttoliike ja asumispreferenssit vaikuttavat osaltaan työvoiman saatavuuteen. Uusimpien tilastotietojen mukaan muuttoliikkeen suunta johtaa jälleen suurimmille kaupunkiseuduille. Vihreän siirtymään investoinnit taas kohdentuvat eri puolelle Suomea. Näemme lähivuosina, kuinka työn tarjonnan ja sopivan työvoiman kohtaaminen järjestyy, ja millä tavoin ajattelutapojen on muututtava sekä alueilla että työvoiman piirissä. Keskusten ulkopuolisille kunnille olennaista ovat hyvät argumentit ja keinot houkutella tarvittavia osaajia asukkaiksi tai kouluttaa nykyistä väestöä. Olennaista on myös, kuinka kansalliset ohjausmekanismit tukevat tätä kehitystä.
Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2022 aikana 15 729 henkilöllä. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 22 221 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi 37 950 henkilöllä, mikä on eniten ainakin 40 vuoteen. Tilapäisen suojelun direktiivillä oleskeluluvan saaneet ukrainalaiset eivät ole luvussa mukana.
Suomessa asui vakituisesti 495 992 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä vuoden 2022 lopussa. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa. Voimakkaan kasvun vuoksi on tärkeää seurata maahantulijoiden työllistymistä, joka on perinteisesti ollut matalahko ja selvästi alempi kuin kantaväestön. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut. Vuonna 2021 tulleiden päätoimisen työllisyyden lähtötaso oli poikkeuksellisen korkea, lähes 55 %. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajien työllisyys näyttää kehittyvän tällä hetkellä hyvin maahantulon jälkeen, joskin suhdannetilanne luonnollisesti vaikuttaa.
Vuosien 2021 ja 2022 maahanmuuttajia koskevien havaintojen perusteella maahanmuuton kasvu ei ole tapahtunut työllistymisen kustannuksella. Maahanmuuttajien suotuisan viimeaikaisen työllisyyskehityksen eräänä syynä voi olla maahanmuuttajaprofiilin muuttuminen aiempaa enemmän työperäiseksi tai työllistymispotentiaaliltaan korkeammaksi, tai kasvanut työvoiman kysyntä ja työnantajien valmius vastaanottaa vieraskielisiä.
Kuinka kohtaaminen järjestetään?
Keskittyminen työvoiman ja työntarjonnan kohtaamiseen, integraatiotaidot ja ilmapiirin ohjaus ovat alueiden työvoimaratkaisun kriittisiä tekijöitä. TE-palveluiden siirto kunnille on iso mahdollisuus työvoiman kohtaannon organisointiin. Tarvitaan yritysten ja hallinnon tiivistä yhteistyötä ja politiikan on tuettava kohtaannon kokonaistavoitetta. Työvoiman tarpeen ja koulutustasovaatimusten paikallisen ennustamisen kyvykkyttä tulee kasvattaa.
Jos syntyvyys pysyy nykytasolla, työvoima lisääntyy erityisesti maahanmuuton seurauksena. On huolehdittava, että tämän ryhmän vuonna 2022 hyvin kasvuun lähtenyt työllistyminen pysyy jatkossakin positiivisella uralla. Tilapäisen suojelun tarpeessa olevien, kuten esimerkiksi ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden, työllisyys on täydentävä osa paikallisia ratkaisuja.
