Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutuksia arvioivat useiden eri alojen asiantuntijat

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on osallistava prosessi, joka jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma ELY-keskuksen arvioitavaksi ja toisessa vaiheessa ympäristövaikutusten arviointiselostus. Noin kaksi vuotta kestävä prosessi etenee usein käsi kädessä osayleiskaavan laatimisen kanssa. 

- Tuulivoimahankkeet ovat isoja hankkeita ja edellyttävät usein kaavamuutosta. Projektipäälliköidemme vastuulla on ohjata YVA-menettelyn lisäksi ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä selvityksiä sekä osayleiskaavan laadintaa. Itse olen toiminut eri rooleissa useissa tuulivoiman YVA-hankkeissa, Satu toteaa. 

Kun työn alla on ihmisten arjen ympäristöön ja alueen elinkeinoihin vaikuttava hanke, nousee sidosryhmäyhteistyö ja viestintä merkittävään rooliin. Tärkeä osa prosessia onkin avoin keskustelu alueella asuvien vakituisten- ja loma-asukkaiden, aluetta käyttävien ihmisten, maanomistajien ja alueen yritysten kanssa. 

- Tuulivoimaan suhtaudutaan eri kunnissa hyvin eri tavoin. Osa haluaisi alueelleen voimalaitoksia, mutta ympäristö asettaa tälle rajoituksia. Toisissa taas vastustus on kiivasta. Me konsultteina emme ota tähän kantaa. Meidän tehtävämme on tuottaa tietoa päätöksen teon tueksi mahdollisimman kattavasti, täyttää lain asettamat vaatimukset ja kertoa tekemistämme havainnoista avoimesti.

Hiililaskenta paljastaa tuulivoimaloiden ilmastovaikutukset  

Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan WSP:llä useiden eri alan asiantuntijoiden toimesta. Mitä herkemmästä alueesta on kysymys, sitä yksityiskohtaisempia selvityksiä tarvitaan. 

- Tarkastelut ulottuvat luontoselvityksistä, melu- ja välkeselvityksiin sekä maisemavaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointeihin. Usein pääsemme tekemään hyvinkin spesifejä töitä, kuten susi- tai metsäpeuraselvityksiä, kertoo Kestävä liiketoiminta -yksikön päällikkö Sanna Hodju. 

Vaikka tuulivoima on puhdas energiatuotannon muoto, aiheutuu voimaloiden rakentamisesta väistämättä myös ilmastovaikutuksia. Viime vuosina yhä useampaan hankkeeseen onkin kytketty hiilitaselaskenta. Laskennan avulla tuulivoimahankkeen ilmastovaikutuksia pystytään tarkastelemaan koko elinkaaren ajalta.  WSP:llä hiilitaselaskentaa on tehty tuulivoimahankkeiden lisäksi myös aurinkovoimalahankkeisiin. Samat periaatteet pätevät Sannan mukaan molempiin.  

- Laskennassa huomioidaan voimalan elinkaaren eri vaiheet, mukaan lukien rakentamisvaiheen aiheuttamat päästöt. Jos metsää joudutaan kaatamaan voimalan tieltä, laskemme siihen varastoituneen hiilidioksidin määrän sekä otamme huomioon tulevan hiilinielun menetyksen koko voimalan käyttöiän ajalta. Tuloksena syntyy päästökerroin, jota voidaan verrata esimerkiksi Suomen nykyisen energiatuotannon keskimääräiseen päästökertoimeen. 

Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, jonka tuotannosta ei synny hiilidioksidipäästöjä ilmaan. Lähes päästötön energiatuotannon muoto kääntää voimalan ilmastovaikutuksen Sonjan mukaan nopeasti positiiviseksi.    

- Jos ajatellaan, että voimalan elinkaari on 30–40 vuotta, voi saavutettava laskennallinen päästövähennys olla moninkertainen verrattuna menetettyihin hiilinieluihin ja rakentamisessa syntyneisiin päästöihin.  

Uusiutuvien energiahankkeiden hiilitaseenlaskentaan ei ole alalla vakiintuneita käytäntöjä. Menetelmät kehittyvät ja tarkentuvat jatkuvasti tiedon kasvaessa. WSP:llä hiililaskentaa tehdään OneClick LCA-ohjelmistoa hyödyntäen. Lisäksi käytössä on omia laskentatyökaluja. 

- Tiimissämme työskentelee useita hiililaskentaan erikoistuneita asiantuntijoita, ja oppimista tapahtuu sekä kansainvälisen yrityksemme verkostoissa että alan foorumeissa. Laskentatyökalumme kehittyvät jatkuvasti, tutkimustieto lisääntyy ja ymmärrys kasvaa projekti projektilta. On antoisaa olla mukana kehittämässä käytäntöjä, jotka auttavat ohjaamaan yhteiskuntaamme kohti hiilineutraalia huomista, Sonja toteaa.