Pohjoismailla on perinteisesti ollut suhteellisen helppoa veden kanssa. Meillä on ollut pääsy puhtaaseen makeaan veteen, ja olemme säästyneet äärimmäisiltä sääilmiöiltä, kuten kuivuudelta ja rankkasateilta. Ilmastonmuutoksen voimistuessa tilanne on kuitenkin muuttunut, ja olemme joutuneet tottumaan mm. tulvista kertoviin otsikoihin. Tämä asettaa suurempia vaatimuksia suunnittelulle, eikä vain vesijärjestelmien osalta. Kaiken rakennetun ympäristön on pystyttävä käsittelemään sadekuuroja ja samalla meidän varmistettava puhtaan veden saanti. WSP:llä on kokemusta eri puolilla maailmaa toteutetuista hankkeista, joissa kartoitetaan lisääntyneiden sateiden vaikutuksia ja varaudutaan niihin. Pohjoismaissa tämä osaamisalue on kasvanut paljon viime vuosina.
- Kaikissa Pohjoismaissa on kokemusta sekä rankkasateiden aiheuttamista tulvista että mereltä tulevista tulvista, joskus myös yhdessä. Tulevaisuudessa äärimmäisiä sääilmiöitä tulee olemaan enemmän, ja siksi meidän on suunniteltava sekä tämänhetkistä tilannetta että valmistauduttava tulevaan. Uusiin haasteisiin on löydettävä monikäyttöisiä ratkaisuja, sanoo vesihuoltotekniikan päällikkö Peter Bornhardt Tanskan WSP:ltä.
Tanskassa säädellään veden korkeutta
Tanskalla on edessään suuria haasteita, koska se käyttää laajoja tasankoja maatalouteen. Vesi valuu niiltä hitaasti pois, ja maaperässä on runsaasti ravinteita ja mineraaleja. Tämä on hyvä asia, jos halutaan viljellä vehnää, mutta ei hyvä, kun näitä pääsee juomaveteen. Samaan aikaan monia alun perin kosteikkoalueita on muutettu ja niillä asuu nyt paljon ihmisiä, mutta ilmastonmuutoksen ja lisääntyneiden sateiden vuoksi pohjaveden taso nousee, mikä lisää tulvariskiä. Vaikka sekä EU:lla että kansallisella tasolla on selkeät vaatimukset, voi käydä niin, että korkeampia vedenpintoja ja ilmastonmuutosta ei oteta huomioon paikallistasolla. Tätä voi olla vaikeaa ja kallista ratkaista jälkikäteen. WSP on useissa tapauksissa tukenut asiakkaita varmistamaan, että kaikki vaatimukset täyttyvät. Yleinen esimerkki on vaatimus hulevesien hallinnasta maanpinnan yläpuolella, jolloin hulevesilammikko voi olla ratkaisu.
- Päätavoitteemme on tuoda vesihuolto osaksi rakentamisprosessia jo varhaisessa vaiheessa ja varata tilaa hulevesien hallinnalle, jotta vältytään yllätyksiltä myöhemmin. Hoitamalla asianhankkeen alussa voimme myös lisätä alueen arvoa esimerkiksi pienentämällä hiilijalanjälkeä ja luomalla elinympäristöjä erilaisille eläimille, sanoo kokenut vesihuoltoinsinööri Simon Smetana Christensen.
Hän mainitsee esimerkin Alankomaista, jossa oli haasteita sekä liian alhaisen että liian korkean vedenpinnan vuoksi. Ratkaisu oli järjestelmä, joka imeytti alueelle vettä, kun vesi oli matalalla ja johti veden pois alueelta, kun se oli korkealla.
- Ratkaisun ansiosta voitiin vastata myös muihin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin, Simon Smetana Christensen sanoo.
Suomessa varaudutaan isompiin tulviin
Myös Suomessa on havaittu sateiden voimakas lisääntyminen; viime kesä oli poikkeuksellisen sateinen. Varautuaksemme tulevaisuuteen, jossa tämäntyyppiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät, suunnittelu tehdään yleensä oletuksella, että sateiden aiheuttamat vesimäärät kasvavat 20 prosenttia. Tämä on yksi tapa varmistaa viemärit ja muut vesiratkaisut tulevaisuutta ajatellen.
- Nykyään olemme varautuneet tulviin melko hyvin, ja hulevesien hallintaan panostetaan koko ajan enemmän. Tämä näkyy erilaisissa selvityksissä ja asiakirjoissa, joita tuotetaan työn tueksi, projektipäällikkö Olli Hakala sanoo.
Hankkeissa analyyseja tehdään kolmessa vaiheessa, jotta varmistetaan parhaat mahdolliset ratkaisut. Ensimmäisessä vaiheessa, esisuunnittelu- ja konseptivaiheessa, asiantuntijat tutkivat tulvakarttaa saadakseen yleiskuvan alueen riskeistä. Seuraavassa vaiheessa, järjestelmäsuunnittelussa, he tarkastelevat vaatimuksia ja olemassa olevia ratkaisuja ja suunnittelevat tukitoimia, kuten tulvaesteitä. Viimeisessä vaiheessa he tutkivat yksityiskohtaisesti, miten kaikki järjestelmät toteutetaan ja miten ne vaikuttavat alueeseen.
- Käytännössä tarkastelemme, mihin viemäriverkkoon on asennettava tulvaesteet, ja laskemme, kuinka tehokkaita sadevesipumppujen on oltava, Hakala kertoo.
Norjassa mietitään veden hyödyntämistä
Norjan pinnanmuodostus on pitkään säästänyt maan vakavilta tulvilta, mutta äärimmäiset sääolot ovat nyt jättäneet jälkensä myös sinne. Haasteet, jotka liittyvät sadevesien hallintaan siten, ettei viemärijärjestelmä kuormitu liikaa, ovat avanneet oven luoville ratkaisuille, joissa rakennukset pyrkivät viivyttämään ja imeyttämään vettä sen sijaan, että ne vain valuttaisivat sen pois. WSP on työskennellyt Diakonhjemmet Campuksen kanssa, joka sijaitsi laajan maanalaisen kerroksen päällä ja lähellä metroratoja, ja jonka oli löydettävä tapa käsitellä suuria vesimääriä vaikuttamatta ratoihin tai maanalaiseen tilaan.
- Meidän oli ajateltava vettä pikemminkin hyödynnettävänä resurssina kuin ongelmana. Tämän saavuttamiseksi työskentelimme monialaisesti luodaksemme monikäyttöisiä ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa, sanoo rakennusinsinööri Johanne Grøndahl Klausen.
Osa ratkaisua oli käyttää kattoja vedenpoistoon. Tasaisten vettä hylkivien pintojen sijasta kasvit istutettiin lisäkerroksen päälle, joka oli erityisesti suunniteltu käsittelemään mahdollisimman paljon vettä. Koska kampuksen opiskelijat halusivat oleskella myös katolla, ei ollut mahdollista istuttaa kasveja koko pinnalle, vaan vettä absorboiva kerros on sijoitettu myös rakennettujen kattoterassien alle. Sen jälkeen vesi kulkeutuu viheralueille.
- Meiltä kysytään usein, onko kallista rakentaa rakenne, joka kestää tämän painon, mutta Pohjoismaissa olemme tottuneet rakentamaan märkää lunta varten, joten rakenne ei kärsi, Johanne Grøndahl Klausen kuvailee.
Maanalaisen tilan päälle sijoitettuna rakennuksessa ei ollut juurikaan mahdollisuuksia hallita vettä maanpinnan tasolla. Sen sijaan pohjaksi, jonka läpi vesi johdetaan, on valittu kivi. Kellarin yläpuolella olevaan rajalliseen tilaan on asennettu järjestelmä, joka johtaa veden sadevesilammikkoon. Vesi kiertää sitten pienen puhdistamon läpi, jolloin varmistetaan, että kasveille on aina saatavilla puhdasta vettä, ja lampi parantaa oppilaiden ympäristökokemusta ja toimii kotina monille kasveille ja eläimille.
- Tämä vesi sopii hyvin kasteluun. Tutkimme myös järjestelmää, jolla sitä voitaisiin käyttää vessojen huuhteluun, Johanne Grøndahl Klausen kertoo.
Kaikkiaan rakennus pystyy nyt käsittelemään 570 kuutiometriä sadevettä luonnonmukaisin ratkaisuin.
Ruotsi tutkii juomaveden suojelua tulvissa
Ruotsissa on viime vuosina ollut useita vakavia tulvia, muun muassa Gävlessä vuonna 2021. Näiden tulvien aikana juomavesi on ollut vaarassa saastua. Ruotsin WSP:llä on kokemusta riskien hallinnasta ja vähentämisestä. Haasteet vaihtelevat raakaveden laadusta ja saatavuudesta vesijohtojen kapasiteettiin. Pintavesilähteet, jotka tuottavat noin puolet Ruotsin juomavedestä, ovat erityisen alttiita saastumiselle tulvien aikana, mutta myös kaivot voivat kärsiä rankkasateista. Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vuoksi yhä useampi vesi on vaarassa pilaantua ja yleisesti käydään keskustelua, kuinka kauan pohjavesi Ruotsissa kestää.
- Lämpötilan nousun haasteena on, että pintavedet lämpenevät ja orgaanisen saastumisen riski kasvaa. Tulee myös kysymys siitä, voidaanko vesi puhdistaa hyväksyttävin taloudellisin kustannuksin. Korkeammat lämpötilat tarkoittavat lisäksi, että viljelykasvien kasteluun tarvitaan enemmän pohjavettä, jonka takia pohjaveden määrä voi vähentyä aiempaa nopeammin", sanoo liiketoimintastrategiajohtaja
Anna Dahlman Petri.
Ruotsin kunnat ovat testanneet tilanteista ja tarpeista riippuen erilaisia ratkaisuja löytääkseen vankan ja sopivamman juomaveden tuotannon. Yksi esimerkki on Tukholma, jonka juomavesi tulee Mälaren-järvestä. Tutkimuksessa todettiin, että vaikka puhdistamot ja pumppaamot selviytyvät tulvasta, muu infrastruktuuri ei ole yhtä kestävä.
- Yksi tämän hankkeen toteutettavuustutkimuksen tärkeimmistä oivalluksista oli se, että voimalaitokset kärsivät ennen vesijärjestelmää, joten vaikka voisimme pumpata vettä, sähköä ei ole, jos Mälaren-järvi tulvii. Tämä voisi tarkoittaa, että Tukholma jäisi tulvan sattuessa ilman juomavettä. Kapasiteetin tarkastelun lisäksi Stockholm Vatten tutkii nyt myös parhaita ja vaihtoehtoisia vedenottopaikkoja, Anna Dahlman Petri sanoo.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä haasteista, joita Pohjoismailla on edessään kehitettäessä tulevaisuuden varmaa ja vakaata vesihuoltoa. WSP on sekä suunnittelun että teknisen tietämyksen eturintamassa tällä alalla.
- Future Ready -ohjelmassamme arvioimme ja haastamme jatkuvasti ratkaisujamme varmistaaksemme, että ne vastaavat megatrendejä neljällä alueella: ilmasto, yhteiskunta, teknologia ja resurssit, Peter Bornhardt sanoo.
