Sosiaalinen kestävyys kaupunkien kehittämisessä - mistä on kyse?

Sosiaalisen kestävyyden käsite pakenee määrittelijäänsä. Ei ole olemassa vain yhtä, kaiken kattavaa selitystä sille, mitä kaikkea sosiaalinen kestävyys tarkoittaa kaupunkien kehittämisessä. Voidaankin ajatella, että sosiaalisen kestävyyden teemaa tulee tarkastella ja määritellä aina uudestaan, vaihtelevien tilanteiden, tavoitteiden ja kunkin kohteen erityispiirteiden mukaisesti. Yleisesti sosiaalisen kestävyyden käsitteellä viitataan ihmisten hyvinvointiin, oikeudenmukaisuuteen, vaikutusmahdollisuuksiin ja yhdenvertaisuuteen. 

Kaupungistuminen, väestönkasvu, kaupunkirakenteen tiivistyminen, alueiden eriarvoistuminen ja väestön monimuotoistuminen synnyttävät aina vain uusia tulevaisuuden haasteita ja suunnittelussa huomioitavia asioita. Kaupunkeja kehitettäessä on tärkeää olla kiinnostunut siitä, minkälaisia seurauksia kaupunkisuunnittelulla ja kehityshankkeilla on erilaisiin ihmisryhmiin, elinympäristöihin ja esimerkiksi alueiden väliseen segregaatioon. Ketkä kaikki saavat osallistua, keiden ääni pääsee kuuluviin ja millä tavoin?

Vaikutukset voivat olla esimerkiksi psykologisia, terveydellisiä ja taloudellisia, tai liikkua laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla. Kaupunkisosiologian lähestymistavassa erityisinä kiinnostuksenkohteina ovat kaupungeissa ilmenevä sosiaalinen toiminta ja rakenteet, yhteisöt, erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen ja ryhmien välinen vuorovaikutus. Nämä ovat kaikki tärkeitä sosiaalisen kestävyyden teemoja.

Hyvinvointia tukeva kaupunkiympäristö syntyy yhteistyöllä

Sosiaalisesti kestävissä kaupungeissa ihmisillä on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja arkeensa. Palveluiden ja paikkojen tulee olla kaikille saavutettavia ja esteettömiä. Keskeinen osa-alue on fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen riittävillä palveluilla ja terveyttä vaalivilla asuin- ja toimintaympäristöillä. Hyvin toimiva elinympäristö tarjoaa puitteet oman hyvinvoinnin edistämiseen sekä esimerkiksi riittävään toimeentuloon. Sosiaalisesti kestävä kaupunki tarjoaa paikkoja myös kohtaamisille ja yhteisöllisyyden eri ilmenemismuodoille. Yksi tärkeä, usein vain vähän huomioitu osa-alue on koettu kaupunki ja jaetut kaupunkikokemukset: miten kaupunkiympäristö koetaan, miltä se näyttää ja tuntuu, onko kaupunki erilaisille ryhmille turvallinen, viihtyisä, houkutteleva ja helppokäyttöinen? 

Meillä WSP:llä sosiaalista kestävyyttä edistetään eri näkökulmista usean tiimin voimin. Tulemme seuraavissa blogikirjoituksissa konkretisoimaan eri teemojen kautta, miten sosiaalinen kestävyys näyttäytyy eri konteksteissa ja millaisia keinoja sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi on.

Design Studion Kaupunkimuotoilutiimissä pureudutaan mm. esteettömyyden, yhdenvertaisuuden, esteettisyyden ja kaupungin käytettävyyden teemoihin. Sosiaalista kestävyyttä tuetaan palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun keinoin. Tiimistä löytyy myös kaupunkitutkimuksen ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osaamista. 

Johdon kestävyyskonsultointi ja hankeviestintä -yksikön keskeinen ydin on edistää hankkeiden sosiaalista kestävyyttä. Yksikössä laaditaan sosiaalisten vaikutusten arviointeja erilaisille suunnitelmille ja ohjelmille, luodaan suunnitelmia sosiaalisen hyväksyttävyyden ja sidosryhmien sitouttamisen osalta, toteutetaan kyselyselvityksiä ja työpajoja sekä havainnollistetaan ja tiedotetaan hankkeista myös sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.   

Maisema-arkkitehtien keskeinen tehtävä on suunnitella ekologisesti kestävää ympäristöä, joka toimii pohjana sosiaaliselle kestävyydelle. Suunnittelijamme edistävät rakennetun ympäristön ja alueiden käytön kestävyysmuutosta eri mittakaavatasoilla sekä arvioivat maankäytön muutosten vaikutuksia esim. väyläympäristöissä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteenamme on suunnitella eri ihmisryhmien fyysistä ja henkistä hyvinvointia vahvistavaa viihtyisää ympäristöä arjen, asumisen, virkistyksen ja kulttuurin tarpeisiin.

Liikenteen ja liikkumisen asiantuntijat huomioivat liikennejärjestelmän kehittämisessä eri käyttäjäryhmien tarpeet tulevien sukupolvien kannalta kestävällä tavalla. Linjalla on vahvaa osaamista niin kävelyn edistämisestä, esteettömyydestä kuin vuorovaikutteisesta eri sidosryhmiä osallistavasta suunnittelustakin.  Asiantuntijat tekevät yhteistyötä muiden tiimien kanssa katutilojen kehittämiseksi hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta tukeviksi paikoiksi.

Lue lisää palvelustamme tai ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

Jaana Liiri, palvelumuotoilija
Design Studio
[email protected]

Ruut Haapamäki,projektipäällikkö
Liikenne ja Liikkuminen
[email protected]