Kuntien menestystekijät puntarissa

WSP Finland julkaisi syyskuussa laajan, koko Suomen kattavan tutkimuksen, joka selvitti kuntien elinvoimaisuutta ja tulevaisuuskuntoa. Tutkimuksessa käytettiin poikkeuksellisen monipuolista elinvoimaindeksiä ja kuntien ryhmittelyä, joka mahdollisti ensimmäistä kertaa kuntien reilun keskinäisen vertailun. 

Tutkimuksessa kuntaryhminä menestyivät hyvin kaupungit ja niiden lähikunnat. Yksittäisistä kunnista menestyivät parhaiten kunnat, jotka sijaitsevat kaupunkikeskusten lähellä. Tutkimuksen laatija, WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström, taustoittaa tulosta: 

”Kaupunkien lähikuntiin on viime vuosina muuttanut suhteellisesti eniten ihmisiä. Ajurina on toiminut paitsi kaupunkien asumiskustannukset myös hyvät kulkuyhteydet kaupunkeihin. Isojen kaupunkien haasteena on ratkaista kalliiden asuntojen ongelma ja määrittää uudelleen alueen houkuttavuustekijät. ”

Koronapandemian vaikutusta tutkimustuloksiin ei voi sivuuttaa. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala on tulevaisuuden osalta odottavalla kannalla: 

Alueiden saavutettavuus on kriittinen tekijä myös yrityksille. Toimiva liikenneverkko, hyvät yhteydet satamiin ja lentokentille, ovat tuotannollisen toiminnan kannalta kriittisiä. 

”Yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla. Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yksi toiminnan perusedellytyksistä olemassa oleville yrityksille. Samalla tavalla yhteydet ovat myös perusedellytys sille, mihin yritykset sijoittuvat ja mihin investoidaan. Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa infran lisäksi kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus ”, korostaa Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. 

”Esimerkiksi Ruotsissa on panostettu viimeiset 15 vuotta vahvasti raideliikenteen kehittämiseen ja luotu edellytyksiä teollisuusyritysten kannattavaan toimintaan. Meillä Suomessa on nyt ratkottavana haasteet paitsi alueellisen saavutettavuuden myös liikenteen päästöjen vähentämisen osalta. Erityisesti tuotannon kannattavuus ja halu tehdä uusia investointeja on riippuvainen toimivasta liikenneverkosta. Nollasummapeliin ei ole varaa. Liikenneverkkoa tulee kehittää kokonaisuutena, huomioiden alueiden erilaiset tarpeet ja Suomen kilpailukyky”, Päivi toteaa. 

Investointien pohjaksi tarvitaan teollisuuden tuotantorakenteen ja elinkeinoelämän prosessien tuntemusta sekä logistiikan merkityksen tunnistamista kilpailutekijänä. 

”Logistiikka on yksi tärkeimmistä yritysten sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä osaavan työvoiman saatavuuden ohella. Infrastruktuurin kehittämistarpeita tarkasteltaessa on tärkeää ottaa huomioon, että teollisuus käyttää koko Suomen liikenneverkkoja kaikilla kuljetusmuodoilla, kun henkilöliikenne painottuu pääosin kasvukeskuksiin ja siten Etelä-Suomeen”, toteaa WSP:n logistiikan asiantuntija Jarkko Rantala. 

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyvyyden pysyessä nykyisellä tasolla syntyisi enemmän ihmisiä kuin kuolee. Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen kehoittaa etsimään ratkaisua lasten jättämään vajeeseen ulkomailta. 

”Väestön rakennemuutos täytyy huomioida kuntien tulevaisuuden suunnittelussa. Tällä hetkellä keskitytään paljon siihen, miten yrityksiä ja työpaikkoja houkutellaan alueelle sen sijaan, että keskityttäisiin ihmisiin. Elämänlaadun kokonaisuuteen on kiinnitettävä huomiota nykyistä vahvemmin, jotta saamme lisää työvoimaa ja veronmaksajia Suomeen. Miten houkuttelemme ihmisiä muuttamaan Italiasta tai Saksasta esimerkiksi Vantaalle?”

Timo Vesala on samoilla linjoilla: ”Kuten WSP:n tutkimuksessa on ehdotettu, kuntien keskinäisen kilpailun sijaan tulisi voimat yhdistää. Kilpailu osaajista ja investoinneista on kansainvälinen. Kamppailemme samoista resursseista muun muassa Tukholman metropolialueen kanssa.”

Suomen tavoitteena on olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta, jossa edistetään luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää koko elinkeinoelämän läpäisevää rakennemuutosta. 

”Olemme jo edenneet kriittisen pisteen yli. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä investointeja, joilla pystymme hillitsemään ilmastonmuutoksen etenemistä ja sopeutumaan tulevaan. Kehityksessä kannattaa olla enemmin eturintamassa kuin perässä hiihtäjä: muutos luo ketteriin kuntiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisää alueen vetovoimaa”, toteaa Timo Vesala. 

Tutkimustulokset näyttävät, että vihreä rakennemuutos on käynnissä ja kaikkien kuntien kannattaa lähteä siihen ripeästi mukaan. Globaalin toimintaympäristön ekologiset ja toimitusketjuja koskevat muutostrendit asettavat elinkeinojen kehityksen kannalta uuteen valoon myös Suomen laajat luonnonvarat ja ravinnon tuotannon. 

”Nyt on erittäin tärkeää, että maan kaikkien alueiden inhimillisen pääoman tilanne ja alueiden saavutettavuus varmistetaan. Olemme luoneet tutkimuksen pohjana olevan laajan tietokannan, koska haluamme vahvasti olla mukana edistämässä tasapainotetulla tiedolla ohjattua elinvoiman ja alueiden kehitystä”, päättää Terhi Tikkanen-Lindström.


Asiantuntijoiden näkemyksiin pääset tutustumaan tarkemmin lokakuussa järjestetyn Kuntien menestystekijät – webinaarin tallenteesta. Tutustu aiheeseen tämän linkin kautta.