Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut luovat perustan kaikkien eliöiden, mukaan lukien ihmisten, hyvinvoinnille. Ne ovat mahdollistaneet ennennäkemättömän taloudellisen hyvinvoinnin kasvun maailmassa viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä hyvinvointi ei kuitenkaan ole syntynyt ilman vaikutuksia. Kansainvälinen biodiversiteettipaneeli IPBES on arvioinut, että enää noin 30 % maapallon elinympäristöistä on säilynyt suoralta ihmisvaikutukselta ja lähes miljoonaa eliölajia uhkaa sukupuutto. Suomessa luonnonympäristöjen tilaa on historian aikana heikennetty voimakkaasti ja monimuotoisuuden on todettu edelleen heikkenevän. Suurimpana syynä tälle luonnon monimuotoisuuden menetykselle on todettu olevan maankäytön muutos.
Sääntely ohjaa hyvityskäytäntöä
EU:n vuonna 2020 luoman biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys positiiviseksi vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tätä tavoitetta toteutetaan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian kautta. Suomessa luontokadon pysäyttäminen perustuu vapaaehtoisuuteen, eli vahvasti METSO- ja Helmi-ohjelmiin. Tätä tavoitetta tukemaan on vuonna 2025 julkaistu vapaaehtoisen kompensaation työkalu, joka nojaa vuonna 2023 uudistettuun luonnonsuojelulakiin ja siihen sisällytettyihin linjauksiin vapaaehtoisen ekologisen kompensaation toteuttamisesta.
Yksikkönä luonnonarvohehtaari
Vapaaehtoinen kompensaatio perustuu luonnonarvohehtaareihin. Luonnonarvohehtaari on ekologisen kompensaation perusyksikkö, jolla kuvataan luontoalueen hehtaarikohtaista luonnonarvoa suhteessa hehtaariin luonnontilaista aluetta. Luonnonarvohehtaarit perustuvat arvioon luontoalueen nykytilasta asteikolla yhdestä nollaan: täysin luonnontilainen metsä saisi arvioinnissa arvokseen yksi, kun taas esimerkiksi osittain ojitettu suo ja vain vähän lahopuuta sisältävä metsäalue voisi saada arvokseen vaikkapa 0,5. Täysin luonnontilansa menettäneen alueen arvoksi määräytyy 0. Mikäli hehtaarin laajuinen hanke esimerkiksi kohdistuu täysin luonnontilaiseen metsään, joka korvautuu kokonaan rakennetulla ympäristöllä, tippuu alueen luonnonarvohehtaari yhdestä nollaan. Ekologiseen kompensaatioon osallistuvan hankkeen toimijan tulisi korvata aiheutettu haitta ennallistamalla vastaavaa luontotyyppiä siten, että kokonaishaitta, yksi luonnonarvohehtaari, korvautuu.