Ekologinen kompensaatio avuksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa

Ekologisessa kompensaatiossa luonnolle aiheutetut haitat hyvitetään toisaalla esimerkiksi ennallistamisen ja suojelun keinoin. Laadukas kompensaatio auttaa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, mutta sen toteuttaminen edellyttää ymmärrystä toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Parhaimmat tulokset voidaan saavuttaa yhdistämällä olemassa oleva luonto-osaaminen ja uudet, tarkoitusta varten luodut työkalut.

Suomi | keskiviikko 7. toukokuuta 2025

Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut luovat perustan kaikkien eliöiden, mukaan lukien ihmisten, hyvinvoinnille. Ne ovat mahdollistaneet ennennäkemättömän taloudellisen hyvinvoinnin kasvun maailmassa viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä hyvinvointi ei kuitenkaan ole syntynyt ilman vaikutuksia. Kansainvälinen biodiversiteettipaneeli IPBES on arvioinut, että enää noin 30 % maapallon elinympäristöistä on säilynyt suoralta ihmisvaikutukselta ja lähes miljoonaa eliölajia uhkaa sukupuutto. Suomessa luonnonympäristöjen tilaa on historian aikana heikennetty voimakkaasti ja monimuotoisuuden on todettu edelleen heikkenevän. Suurimpana syynä tälle luonnon monimuotoisuuden menetykselle on todettu olevan maankäytön muutos.

Sääntely ohjaa hyvityskäytäntöä

EU:n vuonna 2020 luoman biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys positiiviseksi vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tätä tavoitetta toteutetaan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian kautta. Suomessa luontokadon pysäyttäminen perustuu vapaaehtoisuuteen, eli vahvasti METSO- ja Helmi-ohjelmiin. Tätä tavoitetta tukemaan on vuonna 2025 julkaistu vapaaehtoisen kompensaation työkalu, joka nojaa vuonna 2023 uudistettuun luonnonsuojelulakiin ja siihen sisällytettyihin linjauksiin vapaaehtoisen ekologisen kompensaation toteuttamisesta.

Yksikkönä luonnonarvohehtaari

Vapaaehtoinen kompensaatio perustuu luonnonarvohehtaareihin. Luonnonarvohehtaari on ekologisen kompensaation perusyksikkö, jolla kuvataan luontoalueen hehtaarikohtaista luonnonarvoa suhteessa hehtaariin luonnontilaista aluetta. Luonnonarvohehtaarit perustuvat arvioon luontoalueen nykytilasta asteikolla yhdestä nollaan: täysin luonnontilainen metsä saisi arvioinnissa arvokseen yksi, kun taas esimerkiksi osittain ojitettu suo ja vain vähän lahopuuta sisältävä metsäalue voisi saada arvokseen vaikkapa 0,5. Täysin luonnontilansa menettäneen alueen arvoksi määräytyy 0. Mikäli hehtaarin laajuinen hanke esimerkiksi kohdistuu täysin luonnontilaiseen metsään, joka korvautuu kokonaan rakennetulla ympäristöllä, tippuu alueen luonnonarvohehtaari yhdestä nollaan. Ekologiseen kompensaatioon osallistuvan hankkeen toimijan tulisi korvata aiheutettu haitta ennallistamalla vastaavaa luontotyyppiä siten, että kokonaishaitta, yksi luonnonarvohehtaari, korvautuu.

Liittyvät teemat ja kategoriat

Luonnonarvomarkkinat mahdollistavat vaikuttavuuden

Luonnonarvomarkkinat ovat Suomessa vasta kehitteillä ja niiden avulla luodaan taloudellisia kannustimia luonnonsuojelulle ja ennallistamiselle. Markkinat perustuvat näkemykseen, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla, kuten luonnon monimuotoisuudella, on taloudellinen arvo, jonka markkinat voivat tunnistaa ja hinnoitella.

Vapaaehtoiset luonnonarvomarkkinat toimivat samalla periaatteella kuin vapaaehtoiset hiilimarkkinat. Yritykset voivat ostaa luonnonarvohehtaareja, joita voidaan käyttää luontoväittämien tekemiseen toimijoiden markkinoinnissa. Esimerkiksi yritys voi rahoittaa aapasuon ennallistamista ja käyttää tätä luontoväittämää markkinoinnissaan osoittaakseen ympäristövastuunsa.

Valtion roolina on luoda luonnonarvomarkkinoille luotettavat puitteet ja periaatteet. Tämä on välttämätön edellytys pyrittäessä vähentämään viherpesun riskiä. Samalla ne tarjoavat yrityksille selkeät pelisäännöt ympäristövastuun osoittamiseen. Luonnonarvomarkkinat ovat kehittymässä useissa maissa, muttaSuomi on edelläkävijöiden joukossa esimerkiksi vapaaehtoisten ekologisten kompensaatioiden kehittämisessä.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan huomattavasti enemmän rahoitusta. EU:n ennallistamisasetus ja biodiversiteettistrategia sekä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimus velvoittavat Suomea ja edellyttävät toimenpiteitä, joihin on tulevaisuudessa suunnata yhä enemmän etenkin yksityistä rahoitusta.

Suomessa ympäristöministeriö on luonut luonnonarvomarkkinoille raamit ja kehittää markkinoita yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Tavoitteena on saada markkinat käyntiin mahdollisimman pian lähivuosina ja ensimmäiset konkreettiset askeleet on jo otettu.

Kompensaation käyttöä harjoitellaan

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on jo alettu ottaa entistä paremmin huomioon sekä julkisissa että yksityisissä organisaatioissa. Esimerkiksi Vantaan kaupunki on asettanut tavoitteekseen olla luontopositiivinen vuoteen 2030 mennessä. Tätä tavoitetta tukemaan Vantaa ottaa asteittain käyttöön vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menetelmät kaikessa kaavoituksessa. Ensimmäiset käytännön toimet kompensaation käytöstä kaavoituksessa otettiin käyttöön talvella 2025. Metsämaalle kaavoitetun rakennuksen aiheuttamia haittoja kompensoidaan toisaalla, kun talousmetsää ennallistetaan lahopuuta lisäämällä ja tekemällä pienaukkohakkuita metsän rakenteen monipuolistamiseksi. Jo ennen varsinaisen lain voimaantuloa vapaaehtoista ekologista kompensaatiota on pilotoitu myös Lahden ja Jyväskylän kaupunkien toimesta.

Luotettavan kompensaation edellytys on kyky mitata menetyksen määrää ja taito korvata menetys alueella, johon muutos kohdistuu tai toisaalla. Helsingissä Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeen suunnittelussa hyödynnettiin WSP:n tekemää luontotaselaskentaa. Suunnittelun alussa laskettiin pinta-alaperusteisesti minkä arvoisia rakennetun ympäristön luontotyyppejä alueella oli lähtötilanteessa. Luontotaselaskennan tuloksista saatiin tietoa ja tukea suunnitteluun ja toteutukseen. Tulokset määrittelevät esimerkiksi minkä laatuista uutta kasvillisuutta tai maastonmuotoilua suunnittelualueella tarvitaan ja miten säästyviä alueita kehitetään, jotta menetykset saadaan kompensoitua rakennuspaikalla.

Myös yksityisellä sektorilla vapaaehtoista ekologista kompensaatiota on alettu soveltamaan jo ennen varsinaisen lain voimaantuloa. Vuoden 2023 jälkeen kiinnostus toiminnan haittojen ekologiseen kompensaation on ollut selvässä kasvussa ja etenkin energia- ja kaivannaissektorien yritykset ovat alkaneet suunnitella vapaaehtoisen ekologisen kompensaation käyttöönottoa. Yksittäisiä pilotteja on kuitenkin toteutettu jo aiemmin. Esimerkiksi WSP:n aurinkovoimahankkeisiin tehdyissä biodiversiteettisuunnitelmissa tavoitteena on ollut tuottaa hankealueelle vähintään menetettyä luontoarvoa vastaava määrä uutta luontolisää. Tämä on toteutettu sisällyttämällä suunnitteluun elinympäristöjen ennallistamista ja uusien elinympäristöjen luomista. WSP:n kaivosyhtiölle tekemässä biodiversiteettisuunnitelmassa taas suunniteltiin uusia pesäpaikkoja ja elinympäristöjä uhanalaisille eläimille kaivostoiminnan seurauksena menetettyjen olemassa olevien elinympäristöjen tilalle.

Kun luonnonarvomarkkinat muotoutuvat ja ekologisen kompensaation piloteista kertyneet kokemukset voidaan integroida organisaatioiden prosesseihin ja toimintamalleihin, voidaan luontokadon kehitys pysäyttää ja luontolisää tuottaa vaikuttavasti.

WSP tarjoaa luontotaselaskentaa osana rakennetun ja luonnonympäristön suunnitteluhankkeita. Tarjoamme myös asiantuntemusta mm. kuntien strategiatyöhön esimerkiksi tukemaan luontopositiivisuustavoitteeseen pääsyä, sekä laaja- alaisesti eri sektorien yksityisille toimijoille. Olipa toimialasi energian, kaivossuunnittelun tai kunnallisen maankäytön parissa, asiantuntijamme auttavat ja räätälöivät palvelun juuri sinun tavoitteisiisi sopiviksi.

Liity rohkeasti osaksi kestävämpää huomista ja ole yhteydessä!

Janne Varjola

Yksikönpäällikkö, Ympäristö ja luonto

Suomi

Ota yhteyttä

Tiina Falck

Yksikönpäällikkö, maisema-arkkitehti

Suomi

Ota yhteyttä

Artikkelin kirjoittajat

Teemu Juselius-Rajamäki, ympäristöasiantuntija
Tuulikki Peltomäki, tiimipäällikkö, kestävyys ja ympäristövaikutusten arviointi
Terhi Tikkanen-Lindström, johtava asiantuntija
Sara Caetano, asiantuntija, kestävyys ja ympäristövaikutusten arviointi